Tietoisuuden Arvoitus

Ihmisten luonnollisesti tavoittelemaa mielentilaa voisi kuvailla kirkkaaksi ja tyyneksi kuin kaunis kesäilta: ajatus juoksee vaivatta, mieli on levossa ja tunnemme olevamme tasapainossa itsemme sekä maailman kanssa. Kaikkea toimintaa, joka vie meitä pois tästä tasapainosta, voidaan pitää meille enemmän tai vähemmän haitallisena. Suuttumus, tai sen hulluuden kanssa flirttaileva isoveli viha, ovat näistä vahvimpia tunteita. Siksi on erityisen hyödyllistä tiedostaa, mistä suuttumus ja viha pohjimmiltaan kumpuavat, ja mitkä käsittelymekanismit auttavat meitä pitämään ne kurissa.

Henkisyyden instituutioiden jäseniltä, kuten munkit, usein vaaditaan materian taakseen jättämistä ja maallisen omaisuuden antamista pois. Omaisuuden ja materian ajatellaan olevan este henkisyyden harjoittamiselle. Onko siis tavan tallaajan mahdollista yhteensovittaa eläminen kulutusyhteiskunnassa ja toisaalta henkiset harjoitteet ilman, että materiasta ja omistamisesta koituu niille hankaluuksia?

Aivojen toiminnan yksi aspekti on niissä muodostuva kognitio ja sen eriasteiset tasot. Aivojen toimintaa voidaan tarkastella erottamalla kognition eri tasot ja yrittämällä hahmottaa, mitkä aivojen osat ovat vastuussa kustakin tasosta.

Kun puhumme todellisuudesta, mitä sillä oikein tarkoitamme? Mielestäni tämä on yksi perustavanlaatuisimmista kysymyksistä, joka määrittää suhtautumistamme elämään ja maailmaan, ja jonka tulkinta potentiaalisesti vaikuttaa myös tulevaisuuden yhteiskunnan järjestäytymiseen.

Saunan merkitys suomalaisille on ollut merkittävä vuosituhansien ajan. Saunan fysiologiset terveysvaikutukset on tunnettu jo kauan aikaa. Saunomisella on kuitenkin myös toinen, hengellisempi aspekti, joka todennäköisesti on ollut aikoinaan tärkeässä osassa siihen, miksi aloimme istumaan kuumassa, kosteassa huoneessa.

Tietoisuuden kehittämisessä olennainen aspekti on aivojemme toimintaa häiritsevät kemikaalit, jotka vaikuttavat mielen toimintaan. Mielen kirkastamiseksi voit kokeilla tätä kolmen kohdan detox-ohjelmaa, jonka avulla välttää kolme haitallista mieltä sumentavaa myrkkylähdettä.

Tietoisuuden määrää tai tasoa on haastavaa mitata yksilöissä tai ihmisryhmissä sen tarkan määritelmän puuttuessa. Jos voisimme mitata tietoisuutta vaikkapa kansakunnittain, voisimme tutkia sosiologian/psykologian menetelmin, mitkä tekijät yhdistävät korkealla tietoisuuden tasolla olevia kansoja ja minkälaiset yhteiskunnat ja sosiaaliset järjestelmät edistävät tietoisuuden kehitystä. Sopisiko empatia tietoisuuden tason sijaismittariksi?