Maskuliininen ja feminiininen henkisyys

Suurin osa henkisestä kirjallisuudesta on perinteisesti ollut miesten kirjoittamaa. Samoin filosofeista ja henkisistä guruista suurin osa on historian saatossa ollut miehiä. Henkisyyden harjoittamisessa vaikuttaisi kuitenkin olevan eroja, joita miesten jälkeensä jättämä kirjallisuus harvoin, jos lainkaan, käsittelee. Näiden erojen lisäksi tässä kirjoituksessa tarkastellaan taolaisuudesta löytyvää maailman kahta prinsiippiä, yiniä ja yangia, sekä sen luonnetta ihmisten ja yhteisöjen kehitystä ohjaavana voimana.

Feminiininen ja maskuliininen henkisyys

Monet miesten luomat henkiset perinteet, kuten buddhalaisuuden eri variaatiot, kertovat ja ohjeistavat, kuinka tarkkaavainen ajatusten ja tuntemusten tarkkailu johtaa oivalluksiin todellisuuden perimmäisestä luonteesta. Buddhan ajatukset ovat innoittaneet innoittaneet lukemattomia munkkisukupolvia viettävät pitkiä aikoja tai koko elämänsä meditaatioon soveltuvissa, hiljaisissa paikoissa. Buddhalaisuuteen vihkiytyneitä viehättävät ajatus kärsimyksestä eroon pääsemisestä, ja rauhan ja mielen tasapainon löytämisestä. Sittemmin buddhalaisuus levisi halki Aasian, ja 1900-luvulle tultaessa yhä enenevissä määrin myös länsimaihin, kunnes sen voidaan katsoa valtavirtaistuneen 2000-luvulla meditaation ja mindfullnessin myötä.

Intiasta on lähtöisin myös toinen länsimaissa samoihin aikoihin suosioon noussut henkisyyden harjoittamisen muoto, eli jooga. Jooga nähdään usein etupäässä fyysisenä harjoitteena, mutta siihen sisältyy myös runsaasti mielen hallintaan liittyviä harjoituksia. Kollektiiviseen tietoisuuteen iskostuneesta meemistä valtaosin naisista koostuvasta ryhmästä tekemässä ohjatulla joogatunnilla asanoita on edelleen varsin totuudenmukainen. Statista-tutkimusyhtiön 2022-23 tekemän tutkimuksen mukaan joogaa ilmoitti harrastaneensa ainakin satunnaisesti n. 20-40 % naisista riippuen hieman tutkimusmaasta, kun taas miehistä näin ilmoitti n. 5-10 %. Poikkeuksena tästä voidaan pitää Intiaa, jossa miehistä joogaa ilmoitti harrastavansa 22 % miehistä, mutta sielläkin naisia oli enemmän, eli 31 %¹.

Naisten tärkeinä pitämistä henkisyyden aspekteista on myös jonkinverran tutkittua tietoa. Feminiinistä henkisyyttä tutkivan Ella Poutiaisen tutkimuksissa on ilmennyt, että naisten kiinnostus uushenkisyyteen liittyy osittain maagisen tai taianomaisen kaipuuseen, jota ei löydy perinteisistä institutionalisoiduista uskonnoista, vaan se on helpommin löydettävissä henkisyyden parista, jossa harjoitetaan esimerkiksi kehollisuusrituaaleja.

Kehollinen henkisyys ja kehotietoisuus näyttäisivät siis olevan erityisesti naisten suosiossa. Kuitenkin joogaharrastajista löytyy niitä, joiden mielestä jooga sellaisenaan on edelleen liiaksi miehinen perinne, jota voitaisiin muuttaa vielä enemmän naiset huomioon ottavaksi. Ella Poutiainen kertoo, että monien joogaa uudistaneiden naisten mielestä perinteisessä joogassa feminiinisyys ja naiseus ovat jääneet sivuun. Miehistä perinnettä näiden naisten mielestä joogassa ilmentää juuri naiseuden ja miehisyyden erilaisuuden unohtaminen, ja että joogassa keskitytään liikaa mieleen ja sen hallintaan, sekä fyysiseen voimaan².

Jos mieli ja sen hallinta, sekä fyysisen voiman kehittäminen ovatkin miesten suosiossa, minkälainen henkisyys naisia miellyttää? Poutiainen kirjoittaa, että naisia puhuttelee ajatus ns. pyhästä feminiinistä, tai feminiinisestä energiasta. Naisten muodostamat henkiset piirit, retriitit ja self-help -käsikirjat kannustavat naisia parantamaan feminiinisen energiansa, voimauttamaan itseään vapauttamalla sisäisen jumalattarensa ja löytämällä oman feminiinisen voimansa. Poutiainen käyttää näistä henkisyyden muodoista termiä “feminiininen henkisyys”.Nämä henkisyyden muodot korostavat jumalallista naiseutta ja ne on suunniteltu ottamaan nimenomaan naiskeho ja naiselliset henkiset kokemukset huomioon³.

Kaksi erilaista voimaa maailman perustana

Maailman tarkastelu ja jaottelu maskuliinisen ja feminiinisen periaatteen kautta on taolaisuuden ja sen taustalla olevan perinteisen kiinalaisen kansanuskon ydinoppeja. Sen lisäksi, että monen muun valtauskonnon tapaan maailman perimmäinen selittäjä on absoluutti, on maailma “jaettu” kahteen perimmäiseen prinsiippiin, yiniin ja yangiin, joista yin on luonteeltaan feminiininen, ja yang maskuliininen. Yin ja Yang ovat paitsi vastakkaisia, myös toimivat yhteistyössä niin, että molempia tarvitaan tavoiteltaessa tasapainoa ja harmoniaa maailmankaikkeudessa.

Yin kuvataan siis feminiiniseksi voimaksi, jonka ominaisuuksia ovat passiivisuus, pimeys ja muutos. Yin antaa kaikelle hengen (spirit). Yang puolestaan kuvataan maskuliiniseksi voimaksi, jonka ominaisuuksia ovat aktiivisuus, valo ja luovuus. Yang antaa kaikelle muodon (form).

Yin edustaa myös vastaanottavaa, tunteellista puolta ihmisen sydän-mieli -kokonaisuudessa. Yin mahdollistaa tunteellisen yhteyden, ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen maailmasta. Se on myötätunnon ja viisauden pohjalla.

Yang edustaa aktiivista, rationaalista ja maskuliinista puolta ihmisessä. Yang mahdollistaa systemaattisen lähestymistavan ongelmanratkaisuun ja päätösten tekemiseen, jonka pohjalta ihminen voi järjestää tekemisensä.

Yinin ja yangin epätasapaino johtaa kaikenlaisiin ongelmiin niin ihmisessä kuin yhteiskunnassa. Esimerkiksi liiallinen yangin annostus johtaa kylmään, etäiseen järkeilyyn, kun taas liiallinen määrä yiniä johtaa tunteiden ottamiseen vallan ihmisestä, ja tekemisen järjestäytymättömyyteen.

Yin ja Yang myös ovat dynaamisia siinä mielessä, että toisen voiman saavuttaessa huippunsa, se alkaa välittömästi muuttua kohti toista. Tätä havainnollistetaan esimerkiksi luonnonkierrossa, jossa kesän (yang) kasvukauden saavuttaessa huippunsa, alkaa luonto valmistautua kohti talvea (yin) eli kasvukauden minimiä⁴.

Yin ja yang ihmissuhteissa

Maskuliinisen ja feminiinisen voiman erilaiset vaikutukset näkyvät konkreettisesti ihmisen tasolla. Biologisen sukupuolijaon lisäksi se näkyy tavassa toimia, olla ja kanssakäydä maailmassa. Yin ja yang ovat paitsi prinsiippejä, myös ihanteellisen ihmisen kuvauksia, joihin ihmisten on mahdollista kehittyä.

Edellä kuvatun dynaamisen prosessin periaatteella voidaan ennustaa myös ihmisyksilön omaa kehitystä. Esimerkiksi miehen saavuttaessa täyden ymmärryksen yang-voimasta, alkaa hänessä transformaatio, jossa yin-voiman periaatteet vahvistuvat. Näin hän pääsee tasapainoon, jota perinteinen yin-yang -symboli kuvaa. Siinä yin ja yang ovat kietoutuneet toisiinsa niin, että molempien ytimestä löytyy ripaus vastakkaista periaatetta. Yangin ytimessä on palanen yiniä, ja yinin ytimessä on palanen yangia.

Naisen noustessa täyteen yin-voimaansa hän huokuu vastustamatonta vetovoimaa ja hänestä tulee naiseuden ruumiillistuma. Samalla lailla miehen kasvaessa yang-voiman ruumiillistumaksi, hänestä tulee ideaalisen mieheyden ruumiillistuma. Voimassaan täydellistyvä nainen/mies on luonnollisesti hyvin haluttavaa seuraa vastakkaisen sukupuolen silmissä. Yinyang-täydellistynyt ihminen tuntee oman voimansa, sekä tunnistaa sen vastavoiman, jota hän tarvitsee tuekseen saavuttaakseen harmonian maailmassa.

Yin ja yang ovat periaatteita, jotka ylittävät sukupuolirajat. Myös ihmisen persoonallisuus voi olla yinin tai yangin hallitsema. Esimerkiksi mies voi olla persoonaltaan yin, ja nainen yang. Tällaisessa suhteessa nainen on aktiivinen, hallitsevampi osapuoli, ja mies myöntyy herkemmin naisen tahtoon. Jos taas mies on yang ja nainen yin, mies on suhteessa dominoivampi voima.

Ideaalinen yinyang-yhdistelmä on myös maailman kuuluisimpien ystävyyksien taustalla. Esimerkiksi monien musiikkiyhtyeiden luovat henkilöt ovat ystäviä, jossa toinen on yang ja toinen yin. Yinyang-ystävykset paitsi tulevat toimeen keskenään parhaiten, myös kirittävät toisiaan saavutuksiin, joihin kumpikaan ei olisi päässyt yksin. Tämä näkyy vaikkapa tieteessä, joissa monet oman tieteenalansa menestyksekkäimmät tutkijat ovat tehneet parhaan uransa yinyang-ystävyyssuhteessa.

Yinin ja yangin yhdistelmä paitsi luo harmonisen ihmissuhteen tai ystävyyden, se on välttämätöntä, että kumppanuus ylipäänsä voi olla kestävällä pohjalla. Yang-yang tai yin-yin -yhdistelmät ovat lähtökohtaisesti epäharmoniassa. Joko kumpikin haluaa olla aktiivinen, domininoiva voima (yang-yang), tai molemmat ovat myöntyviä ja passiivisia (yin-yin). Tällainen ihmissuhde on tuomittu epäonnistumaan, tai ainakin yhdessäolo on erittäin myrskyisää. Onneksi valtaosa ihmisistä ymmärtää alitajuisesti onko hän yin vai yang, ja etsii luontaisesti itselleen sopivaa kumppania.

Vertailu neoplatonismiin

Edellisessä kirjoituksessa käsiteltiin neoplatonismia, ja siitä vaikutteita saaneita kristinuskon ja islamin oppeja. Neoplatonismin ytimessä on kolminaisuus, jossa absoluutti loi Logoksen, joka puolestaan loi Maailman Sielun. Logos kuvataan sekä islamissa että kristinuskossa maskuliiniseksi prinsiipiksi, jota kristinuskossa edustaa Jeesus, ja Islamissa (tai paremminkin suufilaisuudessa) Muhammed. Logos on hyvin selvästi yang, edustaen maailmassa järkeä ja rationaalisuutta.

Maailman Sielun määrittely näin kirjoitetun sanan voimalla, eli Logoksen ymmärtämin termein, on ongelmallista. Paras termi lienee ei-Logos, joka antaa ymmärtää Maailman Sielun olevan maailmassa kaikkea sitä, mitä Logos ei kosketa tai ymmärrä. Parhaiten asiaa kuvaa kuitenkin mielestäni henki, tai Pyhä Henki, kuten se kristinuskossa ilmaistaan.

Jos sovellamme yin-yang -jaottelua tähän länsimaisen henkisen tradition jatkumoon, voidaan sanoa Hengen olevan luonteeltaan selvästi yin, koska se vaikuttaa maailmassa salaperäisellä, järjellä ymmärtämättömällä tavalla, toimien ihmisille inspiraation ja ohjauksen lähteenä.

Yin ja yang yhteiskunnassa

Yinin ja yangin suhde ei ole staattinen, vaan muuttuu ajan kuluessa, ja tämä muutos näkyy paitsi yksilötasolla myös ihmisyhteisöissä, yhteiskunnissa ja laajimmillaan koko ihmiskunnassa. Esimerkiksi jonkin kielen ja kulttuurin muodostaman ihmisyhteisön yinin ja yangin tasapaino voi heilua ajan kuluessa voimakkaastikin, jolloin toinen nousee selvästi toista hallitsevampaan asemaan.

Esimerkiksi Suomea on rakennettu itsenäistymisestä lähtien voimakkaasti Logoksen periaatteiden ohjaamana, ja sen seurauksena Suomessa yang on päässyt hallitsevaan asemaan. Yangin hallitseva asema on näkynyt esimerkiksi äärimmäisenä analyyttisyytenä, jossa kaikesta pyritään tietämään järjen keinoin se, mihin järki antaa vastauksia. Logos auttaa järjestämään yhteiskunnan tehokkaaksi ja loogiseksi.

Samalla yin on jäänyt marginaaliin. Koska Hengen osuutta ihmisen tai yhteiskunnan toiminnassa ei tiedosteta, sille ei anneta juuri minkäänlaista tilaa, vaan kaiken oletetaan olevan järjestettävissä yangin keinoin. Tämä johtaa väistämättä pettymyksiin. Maailma ei olekaan täysin selitettävissä, eikä hallittavissa Logoksen avulla.

Samoin voidaan otaksua, että ihmisyhteisön (tai ihmiskunnan) saavuttaessa täyden ymmärryksen yang-voiman lahjoista, joita ovat järki, analyysi ja looginen päättely, alkaa ihmiskunnan kehityksessä uusi vaihe, jossa yin-voiman lahjat, eli intuitio ja herkkyys aistia muuta luontoa alkavat ottaa suuremman roolin kollektiivisessa tietoisuudessa.

Lähteet