Tekoälyn näkymiä panpsykismin valossa
Tekoälyn tulevaisuuden potentiaalia ja mahdollista vaikutusta ihmisyhteisön tulevaisuuteen pohdittaessa ratkaiseva kysymys on, missä määrin tekoälylle voidaan kehittää ihmismäistä älykkyyttä, joka kykenee ihmisille tyypillisiin kognitiivisiin tehtäviin. Tässä yhteydessä lienee hyvä ensiksi pohdiskella, mitä on ihmisälykkyys, mitä tekemistä tietoisuudella on älykkyyden kanssa ja toisaalta, kuinka panpsykismi tietoisuuden teoriana vaikuttaa tekoälyn kehitysnäkymiin.
Ihmismäisen älykkyyden komponentit
Tekoälyn kehitystä monesti visioidaan nykytilanteen pohjalta tulevaisuuteen niin, että on vain ajan kysymys, kunnes tekoäly saavuttaa ihmisälykkyyden, ja niinmuodoin ihmisen henkisen kapasiteetin. Ihmiselle ominaisen älykkyyden tämänkaltaisessa pohdiskelussa siis implisiittisesti ajatellaan olevan pelkästään raakaa laskentatehoa, joka on toistettavissa algoritmeillä. Tähän sisältyy myös ajatus, että muut ihmismäiseen älykkyyteen liitettävät ominaisuudet, kuten tietoisuus ja luovuus, olisivat pohjimmiltaan emergenttejä ominaisuuksia, jotka “heräävät” kun laskentatehoa on tarpeeksi. Tätä näkemystä kannattaa mm. tietoisuuden tutkija David Chalmers1.
Aiemmassa kirjoituksessa käsittelin ihmisälykkyyden ja tietoisuuden suhdetta. Siinä totesin, että (ihmis)älykkyys vaikuttaa olevan yhdistelmä sekä aivojen kognitiivisia kykyjä eli “laskentatehoa” ja toisaalta tietoisuutta. Tietoisuuden määrittelen toisaalta kykynä olla yhteydessä kollektiiviseen tai universaaliin tietoisuuteen. Tietoisuus vastaa ihmisillä tässä mallissa etupäässä luovuudesta, ja kyvystä yhdistellä asioita ihmismäisen odottamattomasti (tai alitajuisesti).
Jos tietoisuus ei olekaan emergentti ominaisuus?
Mutta jos tietoisuus ei olekaan emergentti ominaisuus, vaan perustavaa laatua oleva universumin osa kuten panpsykismi, tekoälyn ihmismäiseksi kehittäminen vaatisi muutakin kuin pelkästään laskentatehon ja algoritmien kehittämistä.
Kun ymmärrämme tietoisuuden merkityksen luovuuden mahdollistavana tekijänä ja älykkyyden fundamentaalisena aspektina, voidaankin ennustaa että tekoälytutkimus tulee todennäköisesti polkemaan kuopissaan ilman merkittävää edistymistä sellaisen älykkyyden suuntaan, jota voidaan yhdistää samanlaiseen luovaan toimintaan mihin ihmiset pystyvät niin pitkään, kunnes ihmisaivot tähän universaaliin tietoisuuteen kytkevän mekanismin fysikaalisesta toiminnasta päästään selvyyteen.
Kansikuva: “robot 5” by Jonathan Pearson on lisensoitu CC BY 2.0
Lähteet
-
Chalmers, David. A Computational Foundation for the Study of Cognition. 2011. https://web.archive.org/web/20151223105456/http://j-cs.org/gnuboard/bbs/download.php?bo_table=__vol012i4&wr_id=1&no=0. Haettu 04.07.2019. ↩