George Land ja Beth Jarman kirjoittivat kirjassaan “Breaking Point and Beyond” heidän lapsilla tekemästään luovuustutkimuksesta, jonka mukaan lapset oppivat vähitellen pois luovasta ajattelusta. Lapsille tunnusomaista luovaa ajattelua usein kutsutaan lapsen mieleksi. Leikki ja asioiden yhdistely tulee lapsilta luonnostaan, mutta iän myötä he vähitellen oppivat tästä pois, ja tilalle tulee jäykkä, ulkoapäin annettu ajattelu. Voisiko lasten kasvatusta jotenkin muuttaa luovaa ajattelua säilyttävään suuntaan?