Suurin osa henkisestä kirjallisuudesta on perinteisesti ollut miesten kirjoittamaa. Samoin filosofeista ja henkisistä guruista suurin osa on historian saatossa ollut miehiä. Henkisyyden harjoittamisessa vaikuttaisi kuitenkin olevan eroja, joita miesten jälkeensä jättämä kirjallisuus harvoin, jos lainkaan, käsittelee. Näiden erojen lisäksi tässä kirjoituksessa tarkastellaan taolaisuudesta löytyvää maailman kahta prinsiippiä, yiniä ja yangia, sekä sen luonnetta ihmisten ja yhteisöjen kehitystä ohjaavana voimana.